Dataa, liikettä ja parempaa arkea – Jan-Henryn tutkimus tukee toimistotyöläisten hyvinvointia
Miten data voi parantaa toimistotyöläisen arkea ja ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) haasteita? Bithabitin ja Greenstep Kuopion yhteisessä pilotissa tutkitaan, miten pienet, päivittäiset valinnat vaikuttavat työhyvinvointiin – erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön näkökulmasta. Tutkimuksesta vastaa OMT-fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteriopiskelija Jan-Henry Savolainen. Tavoitteena on tuoda lisää konkreettisia keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Pilotin idea – hyvinvointia tieteellisellä otteella
Greenstepin Kuopion yksikkö toimii pilottiasiakkaana tutkimuksessa, jossa tarkastellaan toimistotyön arkea erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön näkökulmasta. Pilotissa selvitetään, miten Bithabitin sovellus ja sen tarjoama data tukevat arjen pieniä tekoja – kuten staattisten työvaiheiden tauottamista, asennon vaihtelua ja kevyttä liikettä – ja kuinka ne vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin. Samalla kehitetään sovelluksen sisältöä entistä paremmin ergonomian tueksi.
“Halusin hyödyntää opintojeni kautta karttunutta teoriatietoa konkreettisessa kontekstissa”, kertoo Savolainen. “Greenstepillä oli kiinnostusta kehittää työarkea ja Bithabit tarjosi fiksun työkalun, jonka avulla käyttäytymistä voi mitata ja ohjata. Näin syntyi idea pilotista.”
Datan voima päätöksenteossa
Pilotin aikana kerätään laadullista ja määrällistä tietoa työntekijöiden hyvinvointivalinnoista. Bithabitin käyttö perustuu siihen, että käyttäjä valitsee itselleen merkityksellisiä tavoitteita – esimerkiksi “pidä tauko tunnin välein” tai “vaihda työasentoa”. Nämä pienet teot perustuvat tieteelliseen näyttöön ja sovelluksen tarjoamat suositukset on muotoiltu alan tutkimustietoa hyödyntäen.
“Ei ole tarkoitus muuttaa koko arkea kerralla. Päinvastoin – muutama hyvin valittu tavoite, jotka todella merkitsevät käyttäjälle, riittää. Silloin niihin sitoudutaan ja vaikutukset ovat kestävämpiä”, Jan-Henry korostaa.
Datan avulla voidaan muodostaa teemoja, jotka kuvaavat työyhteisön hyvinvoinnin tilaa. Tämä tukee organisaation päätöksentekoa – niin työympäristön kehittämisessä kuin vaikkapa sisäisessä viestinnässä.
Tuki- ja liikuntaelimistö keskiössä
Moni tunnistaa toimistotyöstä johtuvat haasteet: staattiset asennot, paikallaanolo ja yksipuoliset työliikkeet kuormittavat lihaksistoa ja voivat aiheuttaa oireita esimerkiksi selässä, niskassa tai hartioissa. Savolaisen mukaan juuri tämä kokonaisuus tekee toimistotyön arjen seuraamisesta niin kiinnostavaa:
“Vaikka moni tietää, että pitäisi liikkua tai tauottaa työtään, konkretia puuttuu. Bithabitin kautta siihen saa selkeitä keinoja – arjen pieniä tekoja,joilla on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan.”
Pilotissa huomio kiinnittyy siihen, millaisia pieniä muutoksia TULE-hyvinvoinnin tueksi kaivataan ilman, että yksilö kokee tämän lisäävän omaa kuormittumistaan tai ylimääräistä stressiä aiheeseen liittyen.
Hyvinvointiteknologia arjen tukena
Bithabitin yksi suurimmista vahvuuksista on Savolaisen mukaan sen matala käyttökynnys ja tieteellisesti perustellut sisällöt. Sovellus ei määrää, vaan tukee käyttäjää tekemään juuri niitä valintoja, jotka ovat hänelle merkityksellisiä.
“Kun tavoitteet perustuvat omiin arvoihin ja ovat realistisia, ne alkavat juurtua arkeen. Bithabit antaa siihen rakenteen, joka ei vaadi valtavasti ylimääräistä vaivannäköä – se toimii ikään kuin arjen tukijärjestelmänä, jolloin niiden pysyvyys arkeen voi konkretisoitua pelkän sovelluksen käytön ulkopuolelle.”
Vaikutukset – tästä eteenpäin
Savolaisen mukaan tavoitteena on, että vastaavaa dataa voitaisiin jatkossa hyödyntää laajemminkin, ja että tutkimuksen pohjalta syntyy malli, jota voidaan käyttää organisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämisessä.
”Toivon, että tämä tuo lisää konkretiaa siihen, miten dataa voidaan hyödyntää inhimillisellä ja yksilöä tukevalla tavalla. Hyvinvointi ei ole irrallinen tavoite, vaan osa arkea – mitattavaa, ymmärrettävää ja ennen kaikkea kehitettävää.”
Greenstepin Kuopion tiimi puolestaan saa pilotista käytännön tietoa, jonka pohjalta he voivat kehittää työskentelytapoja entistä sujuvammiksi – työntekijöiden hyvinvointia unohtamatta.
“Koko yhteistyö rakentuu yhteiselle tavoitteelle: hyvinvoiva ja tehokas työarki, joka perustuu mitattavaan tietoon ja jatkuvaan kehittämiseen,” tiivistää Heidi Ahonen Greenstepiltä.
Tämä on vasta alku. Jan-Henryn pilotointi tuo arvokasta ymmärrystä siitä, miten pienet tavat muovaavat tulevaisuutta – askel kerrallaan.
”Bithabitin vahvuus on sen yksinkertaisuus: valitse tavoite, seuraa etenemistä ja huomaa muutos. Tieteellisesti validoidut teot, käyttäjälähtöinen muotoilu ja selkeä käyttöliittymä tekevät siitä toimivan kumppanin työhyvinvoinnin edistämisessä. Tyypillisesti ei kaivata enempää informaatiojärjestelmiä, vaan fiksumpia tapoja käyttää niitä, mitä meillä jo on. Bithabit auttaa tekemään hyvinvoinnista näkyvää, mitattavaa ja ennen kaikkea saavutettavaa”
Kuka on Jan-Henry Savolainen?
Jan-Henry Savolainen on OMT- ja työfysioterapeutti, joka on työskennellyt tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvien haasteiden kanssa noin kymmenen vuotta, ja viimeisinä vuosina hän on työn ohella opiskellut terveystieteiden maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hänen kiinnostuksensa yhdistää teoriatieto käytännön kehittämistyöhön johti yhteistyöhön Bithabitin ja Greenstepin kanssa.
“Työterveyden kautta kohtaan jatkuvasti toimistotyöläisiä, joilla on samoja haasteita – staattisuutta, yksipuolista kuormitusta, päänsärkyjä ja selkävaivoja. Mietin usein, miten voisimme tarjota konkreettisempia työkaluja arkeen. Me puhumme paljon työhyvinvoinnista, mutta dataperusteinen näkymä arkeen on usein puutteellinen. Haluan ymmärtää, miten yksilötasoinen hyvinvointi näkyy datassa – ja toisaalta, miten data voi tukea parempia valintoja”, Jan-Henry kertoo.
“Hyvinvointi ei ole sivujuonne, vaan osa liiketoiminnan jatkuvuutta. Kun työntekijä voi hyvin, hän myös jaksaa, innovoi ja tekee parempaa tulosta. Tähän tarvitaan tietoa – mutta myös taitoa soveltaa sitä oikein.”
Tavoitteena ei ole pelkästään reagoida ongelmiin – vaan estää niiden syntyminen.
“Haluan, että organisaatiot alkavat nähdä arjen hyvinvoinnin strategisena investointina, ei vain yksilön vastuuna,” Jan-Henry painottaa.
Hänen näkökulmansa ei jää pelkäksi teoriaksi: “Tässä pilotissa saan yhdistää omaa osaamistani, saada tietoa mitkä asiat koetaan toimiviksi ja mitä kaivattaisiin, ja samalla tarjota ratkaisuja, jotka voisivat oikeasti auttaa työyhteisöjä jaksamaan paremmin.”